sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Suomiloma häämöttää

Heipsan jälleen! Tällänen postaus per kaks viikkoa alkaa olee kohta jo aika vakkarijuttu, ärsyttää ihan itteäkin! Kansioissa ois kuvia vaikka kuinka mutta tuntuu että oon ollu taas kaiken kiireen keskellä niin ettei tässä oo kerennyt edes miettiä postausten kirjottelua. Nyt halusin kuitenkin tulla vähän ees huhuilemaan että elossa ollaan ja kirjottelemaan vähän kuulumisia. Munhan piti lähteä Suomeen alunperin tossa helmikuun lopulla, mutta suunnitelmiin tuli muutoksia ja mä lähdenkin nyt vasta ylihuomenna. Jännittävää! Mua ei muuten stressaa lähtö varsinaisesti, mutta kyllä se on selvästi yöuniin ja mielialaan noin niinkun yleisesti vaikuttanut. Välillä oon niin innoissani, välillä taas mietin että miksi piti  varata lentoliput niin kauheen pitkäksi ajaksi. Tuun siis oikeesti jo huhtikuun alussa takas, mutta toisinaan kuukausi kuulostaa niin kauhean pitkältä.. :-D Perjantaina me vietettiin puolalaisten tyttösten kanssa viimeistä viikonloppua yhdessä! Siis ihan hurja ajatus, että kohta ne molemmat lähtee täältä. Onneksi sentään mä palaan Adanaan muutamaa päivää ennen kuin tytöt lähtee, joten keretään vielä viettää aikaa yhdessä. Ja dramaattisia kun ollaan, vietettiin eilen kämppistenkin kanssa yhdessä viimeistä aamupalaa. Musta tuntuu kans kun oisin jättämässä Cihaninkin pidemmäksi aikaa, oon vaan tajuttoman surkee missään kaukosuhdejutuissa ja siks oonkin ihan onnellinen että oon takas "jo" huhtikuun alussa.



Ennen Suomilomaa halusin tehdä jonkun pikkureissun täällä päässä; mielessä pyöri Ankarat, Eskisehirit ja Antalyat, missään noista kun en oo ikinä ennen käynyt. Antalyan lentokentällä ja bussiasemalla joo, mutta en koskaan keskustassa. Mikään noista kaupungeista ei kuitenkaan oo ollu sellanen pakkokäydä -paikka ja mun teki mieli lyhentää mun pakkokäydä -listaa. Jokusen päivän mietin ja kun sääkartatkin näytti suotuisilta, päätin vihdoin ja viimein, muutaman vuoden haikailun jälkeen, että nyt lähden Mardiniin. Ennen bussilipun ostamista, ja varsinkin sen jälkeen, mua jännitti ihan kauheesti. Pelottikin vähän. Onkohan tää nyt järkevää? Lähtöä edeltävänä yönä pyörin sängyssä ja mietin että mitä jos mut vaikka kaapataan? Välillä Adanassakin on varotuksia, joissa kehotetaan olemaan varovaisia kaappausten ja itsemurhaiskujen varalta. Adana on sentään suht kaukana Syyriasta, mutta Mardin on siinä ihan naapurissa. Päätin kuitenkin reippaasti lähteä ja voi vitsit, kyllä katos kaikki jännitys kun kaupunkiin pääsin. Just niin aivan ihana kun olin odottanutkin. Mulla on vajaat tuhat kuvaa noilta kolmelta päivältä jotka vietin Mardinissa, Hasankeyfissä ja Batmanissa, mutta koitan kirjotella niistä erikseen tässä jokupäivä kun pääsen Suomeen ja saan kuvat muokattua.



Suomessa mua oottaa paljon kivoja juttuja, vaikka just tänään manasin että mikä idea oli lähteä Suomeen maaliskuuksi, säähän on aina ihan kauhee! Suomessa ois tarkotus kuitenkin tehä vähän kouluhommia, käydä töissä (jee!) ja nauttia viimeinkin oikeista lenkkipoluista. Mardinin reissun jälkeen ei oo tullu paljon salilla aikaa kulutettua joten ootan jo ihan innollakin että pääsen metsään lenkkeilemään! Perhettä ja kavereitakin on jo tietty ikävä ja kiva päästä viettämään aikaa ihan ajan kanssa. Ollaankin heti keskiviikkona menossa Jennan kanssa Helsinkiin Bastillen keikalle ja yhtenä viikonloppuna lyöttäydyn ehkä Jennan ja Villen matkaan Tukholmaan. Pääsen myös tekemään reissun mulle ihan uuteen kaupunkiin ja maahan, nimittäin tänkuun lopulla lähden käymään muutaman päivän reissulla Roomassa, jännää! Kavereitakin ootan jo kovasti näkeväni. Huhtikuun eka päivä onkin jo meidän mummin 80 v. bailut ja niiden jälkeen mä palaankin sit takaisin. Kuukausi menee kyllä varmasti äkkiä!

Nyt mä jatkan tätä mun never ending pakkaamista ja huomisen aattelin ottaa ihan chillisti muutaman pakollisen jutun hoitamisen jälkeen, kuulostellaan taas Suomen päästä! 

8 kommenttia:

  1. Miksköhän meet aina niin vastentahtosesti Suomeen? Mikä täällä Suomessa mättää? Et taida tajuta miten onnekas oot, ei kovin monessa paikassa vois mennä ulkomaille asumaan ja samalla opiskella tutkintoa toiseen maahan. Mullakin on poikaystävä Turkissa ja oon siellä useasti käynyt, mutta en silti suhtaudu siihen kuin johonkin ihmemaahan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka ja kiitos kommentista :-) Tajuun kyllä kuinka onnekas oon ja tiedostan kyllä hyvinkin sen että todella monet asiat on sen ansiota että oon suomalainen, ois aika hurjaa jos sitä ei tajuais ja ottais kaiken itsestäänselvyytenä. Ihmemaasta en tiedä, täällä on kyllä huonojakin puolia, isoja ja pieniä. Toivottavasti musta ei kuitenkaan saa sellasta kuvaa etten näitä huonojakin puolia tiedostaisi, ehkä en vaan sitä kovin tuo täällä blogissa esille vaikka esim. mun huonoista ajoista täällä oonkin jonkun verran puhunut. Niinkuin postauksessa sanoin niin Suomessa on paljon kivoja juttuja oottamassa mitä ootan innolla, tottakai silti täältä poissaolo tuntuu harmittavalta, onhan tää nyt tällä hetkellä mun koti eikä sen pitäisi keneltäkään olla pois jos vähän vastahakoisesti täältä kuukaudeksi lähden :-)

      Poista
  2. Hyvää Suomen reissua! Ei se aina ole niin simppeliä liikkua maiden välillä. Kotiutuu sinne ja kotiutuu tänne. Tässä elämäntavassa vaanii koko ajan se vaara että on ikävä jonnekin. Laitahan jotain talvisuomi-kuvia tännekin, jos ennätät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Eilen oli niin nätti päivä että sain kivoja kuvia, pitää niitä tosiaan tännekin laittaa :-) Näinhän se on! Täällä on aika mennyt tosi äkkiä ja on osannut nauttia näistä vähän harmaammistakin päivistä, kuulemma siellä Turkissakin on tullut vettä ihan kunnolla viimepäivinä!

      Poista
  3. Heips! Onko sulla jo Suomen reissu käyty ja takaisin Turkissa? Kiva olisi kuulumisia taasen lueskella sieltä suunnalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Kyllä vaan, lomat on lomailtu ja Turkissa on oltu jo kuukauden verran :-) tänne kirjoittelu on ollut to do- listalla jo vaikka kuinka kauan, en oo vaan 'kiireissäni' saanut aikaiseksi. Asiaan tulossa kuitenkin muutos heh :-)

      Poista
  4. Itse tässä olen myös pitänyt vastoin tahtoani taukoa blogista ja tulin kurkkimaan sun kuulumisia. Palaathan pian myös kuulumisiesi kanssa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama homma, muidenkin blogien lukeminen on jäänyt ihan taka-alalle! Harmittaa, niin se ettei oo tullut luettua muiden juttuja ja sekin ettei oo tullut kirjoteltua tänne oman blogin puolelle. Moni juttu unohtuu jos siitä ei heti kirjottele :-D Täytyy ryhdistäytyä ja taidanpa alottaa sun kuulumisista! Mä oon tällä hetkellä lomailemassa ja sit mä kyllä palaan ruotuun tän blogin kanssa ;-)

      Poista