lauantai 3. syyskuuta 2016

Synkkää






Tämä sää siis! Vitsi miten nättejä päiviä on kyllä mahtunu tällekin kuluneelle viikolle, oon niistä päässy nauttimaan lähinnä töistä käsin mutta on se vaan eri juttu olla töissäkin upeella säällä kun vesisateessa. Tällanen alkusyksy on ihan lemppariaikaa kevään ohella, on ollu kiva kun on voinu taas pukea neuletakin päälle ja lenkkarit jalkaan. Kävin pari viikkoa sitten ottamassa muutaman tatuoinnin lisää ja oon joutunut niistä osaa parannellessa hiihdellä menemään ballerinoissa ja kangaskengissä ettei tatet hankaa liikaa, mut nyt ne alkaa olla jo siinä kunnossa että uskaltaa vetää lenkkarit päälle. Viime postauksestakin on jo hetki aikaa, mutta oon ollu ihan kauheen kiireinen töissä ja kaikkialla. Viiminen virallinen työpäivä starttaa huomenna, sunnuntaina, kello kahdeksalta aamulla ja sit ois (melkeen) meikäläisen kahdeksan kuukauden ura tuolla paketissa. Ensviikolla meen vielä kahtena päivänä hommiin, mutta ne hommat teen taas vaan sijaisen roolissa ja sen jälkeen sanon ihan lopulliset heipat tältä erää. Outoa!

Oon mä muutakin tehnyt kun vaan töitä, tämän viikon maanantaina nimittäin valjastin äitini auton rattiin ja ajeltiin Keski-Suomen hoodeille. Miks muuten Keski-Suomea kutsutaan Keski-Suomeksi kun se ei oo ees keskellä Suomea? Mä en oo koskaan ajellu muuta kun Tampereelle päin niille suunnille ja senkin reissun oon tehnyt vaan motaria pitkin. Oli siistiä ajella niillä suunnilla ja nähä taas uudenlaisia paikkoja Suomesta. Aina tällasilla reissuilla huomaa kuinka vähän oikeesti onkaan nähnyt Suomea ja eri kaupunkeja täällä. Määränpäähän körötellessä ajeltiin keskellä metsikköjä ja kaikkialla oli kivan hiljaista ja rauhallista. Tässä postauksessa olevat kuvat on Pälkäneeltä, minkä ohi ajellessa bongattiin tällanen rauniokirkko, ihan sairaan cool ja ehkä vähän pelottavakin, ainakin tossa sumussa ja sateen keskellä. Wikipediasta katoin sen verran, että kirkko on n. 500 vuotta vanha ja sen katto romahti reilu sata vuotta sitten riehuneessa myrskyssä. Jonkun aikaa kirkko sai olla ihan omissa oloissaan kunnes sitä vähän kunnostettiin ja nykyään se ilmeisesti toimii kirkkona ihan tavalliseen tapaan. Tuolla sais aika makeet häät järkättyä!

Ja mitä me tehtiin noilla huudeilla? Mä kävin koulussa! Vitsi että oli hauskaa olla taas ihan konkreettisesti koulun penkillä, vaikka ei me sen ihmeempiä tehty kun tutustuttiin toinen toisiimme luokkalaisten kanssa, tai niiden jotka oli päässeet paikalle, ja käytiin läpi ihan käytännön juttuja opiskeluissa tarvittavien tietokoneohjelmien asentamisesta tuleviin opintoihin ja niiden sisältöön. Meidän opiskelut ei oo ihan vielä täydellä teholla alkaneet, mutta ensviikolla on jo meidän ensimmäiset oikeat tunnit ja siitä se sitten lähtee!

Koulussa käymisen jälkeen alkoi kuviot muutenkin selvitä ja saman päivän iltana ostinkin jo lentoliput Adanaan. Tai lentolipun! Tää on ihan ensimmäinen kerta ikinä kun ostan vaan menolipun, jännittävää! Vajaan kolmen viikon päästä, torstaina 22. päivä, mä taas meen. On ollu ihan tajuttoman outoo ajatella että pian oon menossa taas takasin. En oo oikeestaan pystyny ees sisäistämään vielä koko asiaa, koska ei vaan oo ollu aikaa fiilistellä sitä kauheesti. Oon kyllä tehny jonkunlaista to do -listaa, mutta en oo oikeesti saanu vielä listalta yliviivattua kun ton lentolipun ostamisen ja oon mä saanu vikojen bailujen päivämäärän päätettyä. Oon mielessäni päättänyt, että ylihuomenna mun työrupeeman päätyttyä alan oikeesti tekemään asioiden eteen jotain (tai sit en, aloin just kattoo American horror story 5. kautta, senkin parissa aika menee ihan mukavasti). Mulla on myös parit postaukset mitkä haluun ennen lähtöö kirjottaa joten niitäkin tässä tulossa parin viikon aikana. Joka tapauksessa, alle 20 päivää Suomessa jäljellä tällä erää ja kohta oon Adanassa, hui!

4 kommenttia:

  1. Moi, wau sina olet vauhdikas liikkeissasi ja niin pitaakin! Tervetuloa Turkkiin ja onnea opiskeluihin, tervetuloa Izmiriin jos on aikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Mä olen itseasiassa tulossa lokakuun lopulla taas Izmiriin käymään, olis kiva nähdä jos sattuu aikataulut yksiin :). Kaikki on kyllä käynyt kovin äkkiä todella pitkän odottamisen jälkeen, koulupaikka ratkaisi niin paljon!

      Poista
  2. Hei, tervetuloa Izmiriin ja Turkkiin ylipäätään! Menolippu kuulostaa hyvältä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!! :) pikkuhiljaa alkaa jännitys iskeä, mutta kyllä, hyvältä se kuulostaa vuoden mittasen piitkän odotuksen jälkeen :D!

      Poista