tiistai 16. elokuuta 2016

#tb Alanya 2013

Pitkästä aikaa taas #tb juttujen pariin, viimekshän kirjotin mun ensimmäisestä Alanyan reissusta tässä postauksessa, vuodelta 2010 kun olin 15-vuotias ja reissuun lähtiessäni enemmän kuin vähän varautunut. Teini-ikäinen minä rakastui kaikesta huolimatta Turkkiin siltä seisomalta ja kotiinlähdön aikaan pääsi kyynel jos toinenkin. Ensimmäisen loman jälkeen odotin kolme pitkää vuotta ennen kuin taas pääsin Alanyaan. Siis kolme! Tässä vaiheessa elämää mua kiinnosti vaan Alanya ja Istanbul ja turkkilaista kulttuuria olin tutkiskellut internetin (eli valitettavasti suoli24) välityksellä. Mut voi sitä riemua ja iloa kun lopulta tälle reissulle lähdettiin!

 




Muistan vieläkin sen tunteen kun astuin Antalyan lentokentältä ulkoilmaan ja siellä sitä taas oltiin, lämpimässä kesäyössä palmujen keskellä. Hypättiin bussiin ja kurvailtiin kohti Alanyaa ja meidän silloista hotellia. Aamu alko jo sarastaa siinä vaiheessa kun oltiin meidän hotellilla ja muistan kuinka meidän huoneeseen ei tullut vettä. Ainoana englannin taitajana lähdin reippaana ilmoittamaan tästä alas respaan ja joku baarin janttereista tuli tarkastamaan tilanteen. Tästä jantterista sainkin sit ensikosketukseni niihin surullisenkuuluisiin niljakkeisiin joihin törmää mm. keskustelupalstojen tarinoissa ja ilmeisesti valitettavasti joskus myös tosielämässä. Hyhhyh.





Onneksi noi creepyt on näytelly mun matkoilla yleensä aika pientä roolia ja suurin osa turkkilaisista on ollu aina mun lomareissujen osalta hyviä tyyppejä. Tällä reissullani tutustuin nimittäin muiden hyvien tyyppien lisäksi Hasaniin, joka oli kotoisin Mardinista. Silloin en tiennyt hölkäsen pöläystäkään koko kaupungista mutta loman jälkeen otin paikasta selvää ja sen jälkeen Mardin on aina ollut mun to go -listalla. Hasan oli ja on kaiken kaikkiaan varmaan yks siisteimmistä tyypeistä kenet oon Alanyassa tavannut. Se puhu tosi hyvää englantia, oli ollut aikanaan Liettuassa vaihto-oppilaana missä oli tavannut kihlattunsa, eikä ollut koskaan koskenutkaan Välimerta. Yhtenä iltapäivänä sit mentiin ja uitiin Kleopatra-rannan jättiaalloissa.





Tääkään loma ei eronnut sen ihmeemmin aiemmasta, tai mistään muustakaan ihan perus rantalomista. Syötiin, uitiin, otettiin aurinkoa, shoppailtiin ja kierreltiin paikkoja. Myös mun sen aikanen luokkakaveri oli Alanyassa samaa aikaa ja käytiinkin keskenämme huitelemassa kylillä yhtenä iltana yksien drinkkien verran. En oo ollu mikään true partyanimal ikinä Alanyan reissuillani, oon tainnut tasan yhtenä iltana käydä oikeesti baarissa Alanyassa. Oon kyllä kuullu vaikka minkälaisia tarinoita villeistä partyista, pitää varmaan joskus vielä ottaa menetetyt bailut takasin ja joskus bailata koko lomaviikko putkeen haha. Kaikesta kiertelystä ja kaupungin tutkiskelusta huolimatta ei kyllä päästy Kale-kukkulalle tai muuallekaan nähtävyyksien pariin, jossain vaiheessa sitä huomasi vaan ajan kuluneen ohi tosi äkkiä ja yhtäkkiä koittikin kotiinpaluu. Viimeisenä iltana Alanyassa tapasin vielä edellisessä #tb postauksessa mun kaveriksi tulleen Kaderin veljen. Oli hassua tavata Kaderin veli, vaikka se olikin facebookin ja sillosen mesen kautta tulleetkin mulle tutuiksi. Myöhemmin Istanbulin matkalla tapasin sitten koko Kaderin perheen mikä oli myös ihan huippua.






Tältä reissulta ei lähdetty itku silmässä, mutta haikein mielin. Tykästyin entistä enemmän Turkkiin ja Alanyaan enkä ois millään malttanut lähtee kotiin. Suunnittelin into pinkeenä työharjoitteluun lähtemistä Alanyaan mutta se ei koskaan toteutunut, syystä että olin aika laiska ottamaan asioista selvää tai oikeesti tekemään asian eteen yhtään mitään hehs.. Seuraavaa lomareissua ei onneks tarvinnut odotella kolmea vuotta vaan uudelle reissulle Turkkiin pääsinkin jo samana syksynä!
Kiinnostaisko teitä muuten tällaset samankaltaset throwback -postaukset muualtakin kun vaan Turkista?

6 kommenttia:

  1. Kiva postaus, mielelläni lukisin tällaisia muualtakin kuin Turkista! :) Mullakin Mardin on ollut paikka, jossa haluaisin käydä, mies kun on sieltä kotoisin. Tulevalla reissulla taitaa tämä haave käydä toteen. Tarkoitus olisi käydä ainakin yhdessä Mardinin pikkukylässä, Diyarbakirissa ja jossakin niillä seuduilla, ihan tarkkaan en vielä tiedä, missä kaikkialla. Jännittävää mut siistiä! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa huipulta! Koska ootte menossa seuraavan kerran? :) Mardin on kyllä niin älyttömän kauniin ja jotenki niin jännittävän näkönen paikka että sinne on kyllä päästävä. Tällä hetkellä mua itteeni ehkä eniten huolettaa vaan kaakkois-Turkin tilanne enkä oikeen tiedä millon sinne ois sit järkevää mennä :/ Siellä suunnilla ois kyllä niin paljon nähtävää ja koettavaa :)

      Poista
    2. Kolmen viikon päästä lähdetään Turkkiin, aluksi Alanyaan. Kurban Bayramin aikoihin Kahramanmarakseen, jossa miehen siskolla on häät. Siitä sitten kiertelemään vähän muualla. :) Joo, niin on. Ois kiva, jos kerkeäis käydä ihan Mardinin keskustassakin, mutta katsoo nyt. :) Joo ja onhan tuo tilanne siellä vähän pelottava. Varjelusta tarvitaan!

      Poista
    3. Oi kuulostaa tosi hyvältä! :) Kiva et pääsette käymään eri paikoissa ja pääsette vielä häihin!! Turkkilaiset häät on vaan niin jees 👍🏾 Toivotaan ettei tilanne tästä ainakaan pahene..!

      Poista
  2. Ihana tb-postaus! Oli niin tutunnaköisia alanyan kulmia, en ole kaynyt siella sitten vuoden 2007 jalkeen eli olisi aika menna kattomaan tuttuja paikkoja ja ihmisia. En ole koskaan ollut mikaan Alanya-fani vaikka siella on tullut kulutettua aikaa, toisaalta sielta on jaanyt paljon hyvia muistoja ja ihmisia elamaan. Lisaa tallasia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Petra! Alanya on omallakin kohdalla vähän sellanen eipäsjuupas paikka nykyisin, toisaalta kiva paikka sellaselle kunnon helpolle löhölomalle :) Ja nimenomaan niitä muistoja ja ihmisiä!

      Poista