tiistai 12. heinäkuuta 2016

Bussimatkustajan Turkki

Bussilla matkustaminen Turkissa on ihanan helppo ja kaiken lisäksi vielä useimmiten kaikin puolin tosi mukava tapa taittaa lyhyet ja pidemmätkin matkat kaupungista toiseen, suomalaisen näkökulmasta vielä todella halvalla. Joku fiksu saattaa ehkä miettiä et miksei niitäkin matkoja taittais lentäen, lennotkaan kun Turkin sisällä ei oo kovin tyyriitä nekään. Mä vannon kuitenkin silti bussimatkustuksen nimeen Turkissa. Miksi? 


Ihan ensimmäinen syy on maisemat ja kaikki se mitä näkee bussimatkan aikana. Maisemat muuttuu toinen toistaan kiehtovimmiks jo parinkin tunnin ajomatkan aikana. Karuista maisemista vehreisiin vuoriin ja turkoosina loistavaan mereen, riippuen siitä missä päin Turkkia ajelet. Vaikka näkymät ois kuinka upeet lentokoneen ikkunasta kurkittuna, bussin ikkunasta ne näyttää vieläkin upeemmilta. Yöbussin kyydissä vaikuttava näky on mereen heijastuva iso kuu täysin pimeällä taivaalla, kauniit vaaleanpunaiset auringonnousut Taurus-vuoriston takaa tai usvan peittämien metsäisten vuorien läpi ajeleminen iltasella. On ihanaa laittaa musiikit korville ja syventyä vaan omiin ajatuksiin katellen toinen toistaan kauniimpia maisemia.




Toisena syynä bussin, turkiksi otobüs, valintaan on bussimatkustuksen helppous. Bussiasemia löytyy niin suurkaupungeista monine kymmenine lähtölaitureineen kuin pienistä kyläsistäkin joiden bussiasema käsittää pienen tönön otogar tai otobüs terminali -kyltillä varustettuna ja parkkipaikalla seisovine rämisevine pikkubusseineen. Melkein kaikkialle on mahdollista matkustaa busseilla, ja pidempiäkin matkoja on mahdollista taittaa saman bussin kyydissä istuen ilman yhtäkään bussinvaihdosta. Vaikka varsinkaan suuremmissa kaupungeissa bussiasemat ei oo keskustan tuntumassa vaan syrjemmässä isojen teiden varsilla, on kulkeminen bussiasemille tehty helpoksi joko julkisilla kulkuvälineillä tai servis-minibusseilla jotka kuljettavat matkustajat ilmaiseksi bussiasemalle jostain keskeisemmältä alueelta. Adanasta lähtiessä oon esimerkiksi käyttänyt aina bussiasemalle mennessäni servis-busseja jotka lähtee keskustasta bussilippuja myyvien puljujen ulkopuolelta. 


Bussireittejä, lähtöaikoja ja hintoja voi vertailla kätevästi netissä. Teen aina kaikki omat vertailuni ja suunnitelmani oBiletin avulla, se näyttää kätevästi eri bussiyhtiöiden bussit lähtöaikoineen ja hintoineen. oBiletin sivuilta on mahdollista ostaa liput suoraan, mutta siitä mulla ei oo kokemusta koska oon aina käynyt mielummin itse ostamassa liput, bilet, joko etukäteen jostain lipunmyyntipuljusta joita on monissa kaupungeissa aina ryppäinä jollain kadulla, tai sitten vasta bussiasemalta josta myöskin löytyy bussiyhtiöiden myyntitiskit. Pääasiassa bussiliput siis tulee ostaa etukäteen, joskus oon nähnyt jonkun mattimyöhäsen juoksevan jo lähtölaiturilta peruuttavaan bussiin ja maksavan paikkansa siinä jos bussissa on ollut tilaa, mutta varmistaakseen paikkansa on liput hyvä ostaa etukäteen. Mikäli bussiliput haluaa ostaa bussiasemalta, ei kannata säikähtää bussiasemien suurta bussiyhtiöiden valikoimaa tai sitä löytääkö oikeaan määränpäähän vievän bussiyhtiön lipputiskiä. Monilla bussiasemilla matkaajaa vastaan tulee herroja jotka tiedustelevat matkan kohdetta ja opastavat sitten oikealle tiskille. Isommilla bussiasemilla oon yleensä mennyt suoraan oBiletistä etukäteen katsomani bussiyhtiön tiskille, mutta pienemmillä bussiasemilla oon yleensä antanut näiden herrojen johdattaa mut oikeelle tiskille ensin kerrottuani heille mihin haluan mennä.



Bussimatkustaminen Turkissa on mukavaa ihan jo niiden bussienkin takia. Suomessakin on mun mielestä jo vähän alettu panostaa bussien mukavuuteen wifi-mahdollisuuksilla ja laturipaikoilla, mut tässä asiassa Turkki on kyllä silti edelläkävijä. Jotkut vanhemmat bussit tai lyhyemmän matkan bussit saattaa olla vähän kämäsempiä rajoitetuilla mukavuuksilla, tai ilman mitään mukavuuksia, kuten tän postauksen kuvassa oleva tunnelmallinen pikkubussi joka mut vei Fethiyestä kuvankaunista rantatietä, sahil yolu, pitkin Ciraliin, mutta yleensä bussit on mukavilla penkeillä ja ilmastoinnilla varusteltuja täyden palvelun kulkuvälineitä varusteltuna wifillä ja viihdekeskuksella jolla voi pelailla pelejä, katsoa televisiota tai vaikka kuunnella musiikkia. Ja se laturipaikkakin puhelimia varten yleensä löytyy. Kaiken tämän lisäks matkoilla tarjoillaan ilman lisämaksuja virvokkeita vedestä limppareihin ja teehen ja kahviin sekä pientä purtavaa, omalle kohdalleni on sattunut usein muffinsseja tai muita leivonnaisia ja viimeksi jäätelöä! Pitkän matkan bussit stoppailee myös parin/muutaman tunnin välein taukopaikoilla, otobüs tesisleri, joilla on mahdollista jaloitella sekä käydä vessassa, syödä kunnon ruokaa ja ostaa matkaeväitä. 


Kappadokian reissua lukuunottamatta oon matkustanut aina bussilla yksin niin itä- kun länsi-Turkissakin, joka kerta ilman ongelmia tai kuumotuksia. Bussilippuja yksin matkaaville myydään niin, että vieruskaveriksi osuu samaa sukupuolta oleva, ei pitäis olla siis huolta siitä että joutuu yöbussissa jakamaan tilan jonkun epämääräsen jantterin kanssa. Usein on sattunut myös niin kivasti että bussissa ei oo ollut ruuhkaa ja oon saanut molemmat penkit omaan käyttööni. Joissain busseissa on myös tek koltuk rivistö eli on vain yksi penkki jolloin vieruskaveria ei voi edes saada. Oon myös todennut parhaaksi pyytää paikan aina bussin etuosasta, niin parempien näkymien kuin (varsinkin yöbussissa) kuskin ja muiden bussissa työskentelevien läheisyyden tuoman turvankin vuoksi. 



Mikäli matkustaa bussilla kaupungista toiseen esim. lentokentälle tai muuten vaan on liikkeellä tiukalla aikataululla, on hyvä pitää mielessä ettei kaikkialla Turkissa päde samat säännöt kun Suomessa kun muunnetaan matkan kilometrejä ajettavaksi tuntimääräksi. Moottoriteitä pitkin ajellessa ehkä, mutta pienemmillä teillä tai esimerkiksi itä-Turkin huonokuntoisemmilla teillä, sekä mutkaisilla ranta- ja vuoristoteillä vauhti on yleensä hitaampaa köröttelyä. Google mapsin mukaan esimerkiksi matkustusaika Alanyasta Adanaan on hiiren verran reilu kuusi tuntia, mutta nopeimmillaan oon ton matkan taittanut kahdeksassa tunnissa, pisimmillään reilussa yhdeksässä. Matkustusaika kannattaa siis yleensä tarkastaa paikallisilta tai kaikista varmimmin lipunmyynnistä hyvissä ajoin jos määränpäähän on kiire.


Ja viimeisenä, muttei todellakaan vähäisimpänä, bussimatkailu Turkissa on mahtavaa myös siksi, että usein noiden matkojen aikana tapaa mitä mukavampia tai mielenkiintosempia henkilöitä. Vieruskumppaniks voi sattuu maailman söpöin mummo joka tarjoo sulle keksejä matkaevääksi tai nuori tyttö jonka kanssa juoruta turkkilaisista pojista. Pysähdyspaikalla törmäät syyrialaiseen perheeseen tai muihin ulkomaalaisiin, tai saat muuten vaan juttuseuraa paikallisista joita kiinnostaa ulkkiksen määränpää ja mielipide Turkista, mitäs tykkäät meidän maasta? Kuski saattaa olla maailman sympaattisin pappa joka huolehtii siitä ettet vilustuta itteäs ilmastoinnin alla ja apupoika joka pitää huolen että jäät nyt ihan varmasti sillä ihan oikeella pysäkillä pois kyydistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti