tiistai 1. joulukuuta 2015

Rajan takana

München on täydellisessä kohtaa Saksaa mitä tulee muihin maihin matkustamiseen. Täältä pääsee helposti junilla ja busseilla moniin eri kaupunkeihin ja maihin ympäri Eurooppaa. Ja mikä parasta, matkustaakseen toiseen maahan ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi, esimerkiksi Münchenistä Pariisiin voi päästä yhdeksällä eurolla ja Prahaan yhdeksällätoista. Lähimpänä on kuitenkin Itävalta, minne lähdettiin tyttöjen kanssa aikaisin lauantaiaamuna huonosta sääennusteesta huolimatta.





Saksassa on eri alueilla omia julkisen liikenteen lippuja, meillä Baijerissa myydään esimerkiksi Bayern tickettejä millä saa matkustaa päivän ajan pitkin Baijeria niin paljon kun sielu sietää. Huippu juttu onkin täällä se, että Bayern ticketillä saa matkustaa myös Salzburgiin Itävaltaan sen ollessa niin lähellä rajaa. Bayern ticketin hinta on yhdelle hengelle 23 € ja lippuun voi ostaa lisähenkilöitä viidellä eurolla. Näin ollen meidän kolmen edestakaisista matkoista tuli yhteensä reilut kolmekymppiä, ei paha ollenkaan! Mä joskus mietin että ois kiva yöpyä Salzburgissa, kahdessa päivässä kerkeis nähdä varmasti enemmän, mut tällanen päiväreissukaan ei ollu yhtään huonompi valinta. Päivän aikana kun kerkes kierrellä ja tutkia ihan tarpeeksi, ja kun välimatkaa on vaan puolitoista tuntia on helppo tehdä vaikka toinenkin päiväreissu.






Lähdettiin matkaan aikaisin aamusta, tai ainakin mä lähdin, kun piti ensin päästä täältä kylästä Müncheniin. Münchenin rautatieasemalla mua oli vastassa sadat jalkapallofanit jotka oli tullu kaupunkiin katsomaan myöhemmin pelattavaa ottelua. Kaikkien niiden keskeltä onneks löydettiin kuitenkin mun matkaseuralaisten kanssa toisemme ja päästiin matkaan. Junamatkalla Salzburgiin oli vielä ihan sairaan nätti sää, aurinko paistoi ja vähän lämmittikin, toivottiin että se olis kestänyt koko päivän. Valitettavasti meidän toiveet kaiku kuuroille korville koska vähän aikaa Salzburgissa oltuamme sää muuttu täysin ja auringonpaisteen sijaan saatiin pian jo lunta ja vettä niskaan.





Salzburg oli kätevän kokonen paikka päiväreissua varten, vanha kaupunki ja joen toisella puolen olevat alueet oli käveltävissä vaikka juna-asemalta olisi päässyt bussillakin lähemmäs nähtävyyksiä. Kesällä tai aurinkoisena talvipäivänä kaupunki ois varmasti monta kertaa ihanampi, mutta tykkäsin Salzburgin vanhasta lookista vaikka vähän satoikin. Varsinkin joen varrella ja vanhassa kaupungissa olleet värikkäät kerrostalot oli mun mieleen, puhumattakaan pienistä kujista joiden päässä seisoi kirkko tai kivitalo sinisillä ikkunaluukuilla.






Ennen Salzburgiin lähtöä en ollut ottanut paikasta kauheesti selvää etukäteen. Siksi ehkä yllätyinkin siitä että sateesta huolimatta vanha kaupunki oli täynnä ihmisiä, kaikesta päätellen niin paikallisia kuin turistejakin. Ja enemmän meitä turisteja kun olisin osannut odottaakkaan! Salzburgilla on kuitenkin monta hyvää syytä ollakin vähän turisti. Sen lisäksi, että kaupungissa ja sen lähialueilla on kuvattu The Sound of Music -musikaali, on Salzburg on myös Mozartin syntymäkaupunki, sen vanha kaupunki yksi UNESCOn maailmanperintökohteista ja aitiopaikalla kukkulan päällä on yksi Euroopan suurimmista keskiaikaisista linnoista. Kaiken tän historian lisäksi näin joulun alla vanhan kaupungin kadut ja torit täyttyy joulukoristeista, joulumarkkinoista ja jouluvaloista.






Kirkkojen ja värikkäiden talojen lisäksi Salzburgissa ei voinut välttyä Mozartilta (ystävääni Lindaa lainaten "nii mitä biisei sil Mozartil olikaa?" XD en kestä). Vastaan tuli säveltäjän mukaan nimettyä kahvilaa ja ruokakauppaa, Mozartin suklaata oli mahdollista ostaa melkein mistä vain ja korviin kantautui Mozartin sävelmiä katusoittajien soittamana. Myös Mozartin synnyin- ja asuintaloissa oli mahdollista vierailla. Me jätettiin niissä vierailut välistä, mut löydettiin samoilta kaduilta ruotsalainen karkkikauppa.. Ja jos kyseessä on pohjoismainen kauppa niin vois olla melkin satavarma et sieltä sais ees jotain salmiakkia muistuttavaa. Ja saihan sieltä! Irtokarkkeja, värikkäitä turkinpippureita, mustikkakeittoa, dippejä ja myös Fazerin suklaata. Myyjätäti arvas heti että ollaan Suomesta, oiskohan syy ollu siinä kuinka innoissaan oltiin hyllyjen valikoimista haha.






Irtokarkkishoppailun jälkeen meidän harmiksi alko sataa kunnolla joten lähdettiin sadetta karkuun, eli syömään. Löydettiin kiva paikka mistä sai ah ihanaa ruokaa, mut palvelu ei taas vastannut odotuksia. En tiiä onko mulla vaan huono tuuri kaikkien tarjoilijoiden kanssa vai onko tää joku tarjoilijoiden ominaisuus ulkomailla et näytetään pitkää naamaa. Meidän tarjoilija oli ehkä töykein ihminen ikinä ja niin elämäänsä kyllästyneen näkönen et ei tsiisus. Tuhahteli kun puhuttiin englantia ja vielä kovempaa kun puhuttiin saksaa. Ja voitteko kuvitella, kävi vielä korjailemaan meidän virheitä kun puhuttiin saksaa. Siis huhhuh nään vieläki punasta kun mietin sitä ukkoo.





Ruoan jälkeen sadekin lakkas sopivasti ja lähdettiin jatkamaan matkaa. Kierreltiin joulumarkkinoita ja eri kojuja, miten söpöjä joulukuusenkoristeita siellä olikaan myynnissä! Jos olisin rikas olisin varmaan ostanut meidän joulukuuseen ihan uudet koristeet hehh. Mä tykkään joulusta, mut en oo mikään hullu joulufani eikä joulumarkkinoiden kiertely oo kuulunu ikinä mun harrastuksiin Suomessakaan. Oon siis näiden Salzburgin markkinoiden ja Münchenissä pakostikin joulumarkkinoihin törmänneenä saanu mun markkinakiintiön täyteen koko loppuelämäksi haha. Markkinoilla oli porukkaa ihan tajuttomasti ja lisää joulutunnelmaa toi Salzburgin katedraalin edessä joululauluja laulava kuoro.





Pikkuhiljaa alko ilta hämärtymään ja mekin lähdettiin vielä käymään vikoissa käymisen arvosissa paikoissa. Linnan kukkulan juurella oli tosi tunnelmallinen hautausmaa mistä mun au pair perheen äiti vinkkas meille. Hautausmaalta pois lähtiessä sen uloskäynnin vieressä oli ihana pieni 'luola' mikä oli kans tosi tunnelmallisesti valaistu jouluvaloin ja sisällä oli mahdollisuus ostaa glühweinia eli punaviiniglögiä ja istuskella suojassa sateelta. Mä en oo punaviinin ystävä ollenkaan eli en oo päässy glühweiniä maistelemaan mut täällä Saksassa ja Itävallassa toi on näin joulun alla ihan ykkösjuttu.









Takaisin Müncheniin lähdettiin iltakuuden maissa, ennen junaan pääsyä meiltä tarkastettiin vielä henkkarit/passit mitä ei maahan tullessa tehty, ilmeisesti pakolaisjuttujen takia. Salzburg oli oikein kiva, Itävallassa olis muutenkin kiva käydä ehkä joskus kesällä hyvien säiden aikaan. Musta on kyllä vieläkin niin hassua että voi ihan muutamassa tunnissa matkustaa parilla kympillä toiseen maahan tosta vaan ilman sen suurempia järjestelyjä. Tästä innostuneena oon jo miettinyt lisää mihin ois kiva matkustaa. Ehkä sitten Suomiloman jälkeen! :)

6 kommenttia:

  1. Mä olin varautunut huonoon palveluun Salzburgissa käydessäni, mutta mulla taisi käydä hyvä tuuri - toisin kuin sitten siellä Hallstattissa. Harmi, että sattui tollanen tapaus!
    Mutta voi vitsi, itse ei tuota kauppaa löytänyt! Olisin varmaan muutenkin saanut paljon enemmän irti jos olisi ollut kaveri mukana :) kivoja kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Teea! :) inhottavia noi tapaukset, en ymmärrä miksi ihmiset tekee asiakaspalveluhommaa jos se on niin vastenmielistä! Jos tota karkkikauppaa meinasit niin sinne pääsi sellaista pikkukujaa pitkin jonkun matkaa ton Mozartin synnyintalon jälkeen. Ton karkkikaupan ikkuna oli sen Universitätplatzin puolella. Noin niinkun vastasuuden varalle jos satut vielä Salzburgiin matkaamaan ;)

      Poista
  2. Ihania kuvia. :) Ootkohan sä tottunut turkkilaiseen palvelukulttuuriin? ;) Täällähän paikalliset on ihan onnessaan, jos osaa edes muutaman sanan paikallista kieltä. Ei täälläkään kyllä kaikkialla palvelu pelaa, välillä on naiset niin nokka pitkällä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä totta et turkiks asioidessa huomasin ainaki Alanyassa saavani miljoonasti parempaa palvelua mut yleisestikin oon varmaan liiaks tottunu siihen et yleensä siellä saa niin hyvää palvelua, paitsi joissain vaatekaupoissa..... Ja kiitos! :)

      Poista
  3. Kiitos taas, että jaoit nuo aivan huikeat valokuvat meille lukijoille.

    VastaaPoista