keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Tavallinen tiistai

Herään ensimmäisen kerran itsekseni 5.35 ja toisen kerran 5.55. Ahdistaa! Miksen voi osata nukkua täällä kellon soittoon asti? Lopulta mun herätyskello soi 6.15 ja pomppaan ylös heti väsymyksestä huolimatta. Jos kyseessä olisi oma kouluunlähtö torkuttaisin niin pitkälle kun mahdollista, mutta koska mulla on kaksi pientä koululaista huolehdittavana on parempi nousta heti ylös. Käyn ensitöikseni sytyttelemässä valoja yläkertaan ja avaan lastenhuoneen oven. Annan lasten heräillä itsekseen ja painelen keittiöön tekemään lapsille eväät kouluun. Leipää, hedelmiä, kasviksia ja jugurttia eväslaatikkoihin ja juomapullo reppuun. Tähän aikaan aamusta oon itekin aika zombi mutta onneksi aamutoimet hoituu jo rutiininomaisesti eikä porkkanoita pilkkoessa tarvitse miettiä yhtään mitään. Valmistelen lapsille aamupalaa, mysliä ja kaakaota, ja kello 6.44 lapset tulee syömään. Tällä välin käyn itse vaihtamassa päivävaatteet päälle ja petaan oman petini. 6.54 juodaan vielä kaakaota ja leikitään legoilla ja pehmoleluilla. Tekstaan huomenet Turkkiin WhatsAppin kautta ja toivotetaan hyvät työpäivät perheen vanhemmille.


7.06 kuunnellaan vessassa Taylor Swiftiä ja ihastellaan biisin musiikkivideota samalla kun puetaan vaatteita päälle, mietitään mikä on hienoin t-paita ja puetaan pehmolelullekin housut jalkaan. Laitan samalla omatkin hiukset kuriin ja meikkiä naamaan. Taylor Swift vaihtuu Frozen -elokuvan biiseihin 7.25 kun pestään hampaat ja laitetaan tytön hiukset ponnarille. Tasan 7.30 käy käsky; takit päälle ja kengät jalkaan, kohta lähdetään! Saan vähän vastusteluja, eikö voitais pelata vielä yksi peli? Rappukäytävässä ollaan siitä huolimatta jo kello 7.40, kunnes muistan että tälle päivälle on luvattu sadetta.


Äkkiä takas sisälle, kenkien vaihto kumisaappaisiin ja sateenvarjot kainaloon. Koulumatka voi alkaa, 7.45 ollaan jo matkalla kohti koulua, onneksi koulumatka ei ole pitkä. Koululla huomataan tytön sisäkenkien kadonneen, onneksi ne kuitenkin löytyy luokkakaverin naulakosta.



8.01 oon ulkona koulusta ja väsymyksen takia päätän käydä kaupan kautta ennen kotiin paluuta. Pelkään että jos meen suoraan kotiin niin sänky veis voiton ja menisin takaisin nukkumaan. Käyn läheisessä Tengelmannissa ostamassa aamupalaksi brezelin ja hedelmärahkaa, iltapäiväksi energiajuoman. Sekoilen sanoissa kassalla, auf wiedersehenistä tulee jotain ihan muuta ja toivon että mun ulkomaalaisuus loistaa pitkälle. Parempi kai olla sekoileva ulkkis kun outo paikallinen haha.



Oon kotona jo 8.25 mutta jumitun kylpyhuoneen penkille selaamaan instagramia, facebookkia ja uusia postauksia. Kun puhelin on selattu siistin yläkerrasta tavarat omille paikoilleen ja lasten aamupalat pois pöydältä. 8.55 teen oman aamupalani, pistän Netflixistä Big Bang Theoryn pyörimään kahden jakson verran.


Oon tehnyt tiistaista itelleni siivouspäivän ja seuraavat pari tuntia pyhitänkin imurille ja pölyräteille. Kesken siivouksen oven taakse tulee joku mies kyselemään jotain galluppia, sanon etten osaa saksaa ja mies jatkaa matkaansa toisten ovien taakse. Kuumottelen miehen oikeita motiiveja, sillä muutama viikko takaperin läheisessä kylässä vanha pappa oli päässyt hengestään ryöstäjien takia. 11.40 oon viimein valmis ja lagailen hetken sängyssä puhelinta selaillen. Puhun äidin ja mummin kanssa vajaan tunnin Skypessä.


12.30 kaivan saksan kirjat esille ja teen maanantaina saadut kotiläksyt. Oon jonkun verran muita kurssilaisia jäljessä koska alotin kurssin muita myöhemmin mutta kiitän 15-vuotiasta itseäni joka edes joskus oli kuulolla ruotsin kielen tunneilla. Siis en ois ikinä uskonu et ruotsin kieli oikeesti tulis auttamaan mua joskus oppimaan saksaa haha. 


13.00 syön välipalaa ja alan valmistautua koululle lähtöön. Tasan tunnin päästä kello 14.00 oon koululla, moikkaan tutut iltapäiväkerhon ohjaajat ja metsästän lapset eri luokista. Ollaan ulkona ennätysajassa, yleensä iltapäiväkerhossa on niin jees ettei sieltä tekis mieli lähtee kotiin ollenkaan. Jäädään koulun pihalle hetkeksi leikkimään hippaa kunnes alkaa sataa. Manaan mielessäni varmaan miljoonatta kertaa SunExpressin ja mun kadonneen matkalaukun, mun ainoot hyvät kengät kun on siellä. Onneksi sade lakkaa nopeasti eikä mun kengät kastu ihan läpimäriksi.



Kotona ollaan 14.50, tarkistan tulleet läksyt ja teen lapsille välipalaa sillä välin kun lapset leikkii omia leikkejään. Välipalan ja mun kahvin jälkeen on läksyjen aika, 16.33 on molempien läksyt tehty. Kissat juoksee ympäri kotia ja koko ajan jommalle kummalle saa olla avaamassa ulko-ovea. Koko on tuonut kuolleen linnun terassin ovelle ja toivon että se kantais sen itse pois.



16.40 annan lapsille luvan katsoa lastenohjelmia sen aikaa kun lämmitän kanaa ja keitän riisiä. Riisin kiehumista odotellessa katselen lentoja Suomeen joulun pyhiksi. Mulla olis mahdollisuus taas päästä töihin viideksi päiväksi rakettimyyntiin. Onneksi ei oo vielä kiire päättää lähdenkö Suomeen 'lomalle' vai jäänkö tänne.


17.04 riisi on viimein valmis ja kanakin lämmintä, katan pöydän ja odottelen muutaman minuutin lastenohjelman päättymistä. Lapsille ei maistu riisi, miksei oo pastaa? Perheen isä tulee kotiin vähän tavallista myöhemmin tasan kello 18.00, vaihdetaan kuulumiset päivästä ja kerron miten meillä on päivä mennyt.


18.10 soitellaan Hakanin kanssa Skypessä ja harmikseni kuulen että Hakanin kämppiksen tyttöystävä lähtee Adanasta takaisin kotiinsa samana päivänä kun mä saavun Adanaan. Ois ollu niin kiva taas nähdä. Ehkä sitten keväällä? 18.50 lopetellaan puhelua ja mä käyn siivoomassa lastenhuoneen yökuntoon. Normaalisti tehtäis se lasten kanssa yhdessä, mutta ilta on venynyt jo vähän pitkäksi. Huone on aika äkkiä siivottu, lasten mennessä sänkyyn mäkin tuun istuskelemaan omaan huoneeseeni 19.00 ja lueskelen suomityttöjen WhatsApp keskustelua. Meidän piti nähdä porukalla mutta mun ei olis enään ollut mitään järkeä lähtee Müncheniin ilta kuuden jälkeen, joutuisin jo kohta kääntymään takaisin kotiin päin.


19.25 meen olohuoneeseen juttelemaan perheen vanhempien kanssa kuluneesta päivästä ja puhutaan keskiviikon suunnitelmista. Keitän teetä ja tunnin päästä oon taas omassa huoneessani, selaan instagramin ja facebookin. Suihkun jälkeen istun koneelle kello 21.35 ja muokkaan tämän postauksen kuvat valmiiksi ja lisään ne bloggeriin. Panikoin vähän tulevaisuutta ja lueskelen hetken nettisivuja liittyen ensikevään yhteishakuun.


22.20 meen sänkyyn selailemaan hetkeksi puhelinta, nauran tyhmille vineille, juttelen Hakanin kanssa ja viimein vähän kello 23.00 jälkeen koko kämppä on hiljainen ja mäkin alan unille.


Sellainen oli meikäläisen perus arkipäivä Saksassa. Maanantaisin ja keskiviikkoisin lisää actionia päivään tuo mun kielikurssi ja keskiviikkoisin yleensä matkataan lasten kanssa junalla Müncheniin Suomikouluun. Tää keskiviikko on kuitenkin poikkeus, tänään tehdään pannukakkua ja katsotaan leffaa, ja jos yhtään noita lapsia jo tunnen niin mitä luultavimmin se elokuva tulee olemaan Frozen haha. Nyt taas kello lähentelee jo yhtä, mun on siis aika laittaa itteni valmiiksi koulusta hakua varten :)

4 kommenttia:

  1. Sustahan tulis ihan kelpo äiti ;) Alkaa päivät meinaan kuulostamaan samalta kun meijän päivät, sillä erotuksella tosin ettei tästä syliapinasta vielä pääse eroon kun ei sitä kouluun voi oikeen tyrkätä ;) Ei taida au-pair arki olla mitään lomailua, joten onneks sulla on päivisin edes hetki omaa aikaa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha voi teidän syliapina <3 joo ei kyllä oo, yleensä oon iltasin ihan väsyny vaikka en päivisin lasten kanssa oo ku sen 5-6 tuntia! Toi breikki päivällä tulee kyllä ihan tarpeeseen, välillä voi ottaa aikaset päiväunet sinä aikana ;)

      Poista
  2. Vaimomatskuu. ;) Mun päivät on hyvin samanlaisia, miinus lapset ja leegoleikit. Tää oli tosi kiva, voisit muuten kirjoitella enemmän tosta kielikurssista, mua jostain syystä kiinnostaa kaikki ulkosuomalaisten kieltenopiskelujutut (jaa miksiköhän)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo pitää hei pistää muistii, kunhan saan tän opiskelun kunnolla alotettua, vähän takkuaa vielä tää mun oma vapaa-ajan opiskelu motivaatio mut ehkä otan kohta itteäni niskasta kiinni! Ja joo kyl minust viel hyvä vaimo tulee haha ruoanki lämmitän ihan käden kääntees ;)

      Poista