lauantai 5. syyskuuta 2015

Meri ja minä

Reilu viikko sitten käytiin Mersinissä. Oon käyny Mersinissä tän vuoden aikana vaan kolmesti, tai no nyt neljästi, ois varmaan tullu käytyä enemmän jos jossain keskustan huudeilla ois mahollisuus päästä uimaan. Mersiniin mentiinkin oikeestaan vaan siks et mun piti ostaa sieltä jotain. Oon jokaisesta käydystä kaupungista aina ostanut jonkun pienen turhakkeen, enkä ollu aiemmilla reissuilla muistanu joten asia oli korjattava. Mersiniin pääsee Adanasta kätevästi junalla, matka maksaa muistaakseni edestakas n. 4 € ja junia menee useita päivän mittaan. 





Mersin on mun mielestä ihan kiva paikka. Ei mikään mieletön menomesta mut antaa kivaa vaihteluu Adanassa oloon ja tietty vieressä oleva meri on suuri plussa. Ja värikkäät dolmukset! Iso miinus on kuitenkin kaupungin muoto. Hölmön pitkulainen niin et laiskat ei kerkee nähä kaupunkii päivässä jos ei ota bussii alle. Koska oltiin laiskoja päädyttiin vaan pyörimään sataman lähettyvillä ja bazaarilla. Syötiin myös ihan ylihintasta aitoo Mersinin tantunia, joka on vähän niinku meiän tortilla, ja sit lähettiinki jo takas Adanaan.



onks pelottavampia smurffeja haha

Mä en tiiä onks Turkissa ainuttakaan kunnon huvipuistoa, sen sijaan melkeen jokaisessa kaupungissa on jonkun näkönen tivolin tyylinen lunapark. Adanassakin on, mut en oo siellä käynyt kertaakaan. Satamassa kävellessä bongattiin Mersinin lunapark ja jäätiin katsomaan yhen laitteen menoa, missä riiputtiin välillä parissa kymmenessä metrissä ja sen jälkeen sieltä tultiin milloin mitenkin alas, välillä pää alaspäin ja välillä ei oikein tienny minne naama osottaa. Hakan heitti läpällä et mennääks tohon? Innostuin tietty heti ja mentiin sit eka kattomaan et joudutaanko maksaa ittemme kipeiks laitelipuista. Hakan tais vähän toivoo et hinnat ois korkeet ettei sen tarvis tulla tohon mut laitelippu maksoki vaa reilun euron joten ei auttanu ku kiivetä laitteeseen hehe. Siinä vaiheessa tais kyl mennä meikäläisellä pupu pöksyyn ku näin nippusiteillä kiinni olevia osia, laitteen johdot oli kaikkien ulottuvilla eikä laite näyttänytkään enää läheltä niin hyväkuntoselta.. Noh hengissä selvittiin vaikka vikojen kierroksien aikana olin aika varma et koht tää koko romu rämähtää alas, sen verran kovaa natinaa piti meiän penkit.







Lunaparkista bazaareille lähtiessä bongattiin kilpikonna! Se uiskenteli ihan lähellä rantaa venesataman veneiden välissä. Oon nähny kilpparin tasan kerran aiemmin luonnossa Alanyassa, mutta en koskaan näin läheltä. Ton kuvassa olevan sukelluksen jälkeen se nous vielä pintaan ottamaan happee, oli muuten niin siistin näköstä!








Illan päätteeks oltiin menossa vielä käymään kirkossa, mut siellä oli joku tilaisuus menossa joten ei kehdattu sit vaan pamahtaa paikalle. En kyllä tiiä oisko se ollu vähemmän huomiota herättävää kun se, et kuikuiltiin auki olleesta ovesta sisälle ja kaikki sisällä olijat käänty kattoo meitä samaa aikaa haha. Lähettiin sit vähin äänin paikalta ja palattiin takas Adanaan. Tää oli mun vika Adanan ulkopuolinen reissu tältä erää, arvon vielä vähän itekseni jaksanko lähtee Karataşiin yksin vai en. Ois kiva olla ruskee kun tuun Suomeen mut toisaalta vähän tylsää makoilla Karataşissa yksin. No, saas nähä!

4 kommenttia:

  1. Mä meinasin sulle laittaa kommenttia että ooooh missä on noi iso uima-allas kunnes tajusin että ei enää taida uima-allas olla :'D
    Nauti viimeisistä päivistä ja tuo sitä aurinkoa mukanasi! Täällä on kylmä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voit ehkä kuvitella kuin paljon toivoin et toi ois ollu uima-allas!! :D mut ei nyyh. Kiitos paljon! Yritän tuoda vähän aurinkoo :)

      Poista
  2. Mersin on kyllä iha vammasen muotonen! :D aina pitää sohata busseilla sinne tänne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana etten oo ainoo joka on tätä mieltä! :D siis mul varmaan palais hermot jos asuisin siellä ku kaikkialle menee miljoona vuotta haha

      Poista