torstai 23. heinäkuuta 2015

Seuraava päämäärä

Täällä ootte saanu jo kerran jos toisenkin olla mukana pähkäämässä mun tulevaisuuden kuvioita ja mitä tapahtuukaan syksyn tullen. Mua instagramissa seurailevat on jo bonganneetkin että vihdoin mun kuviot alkaa olee selvät eikä mun tarvi käyttää enää aikaa ja energiaa panikoimiseen ja jännitykseen, vaan nyt saa jo huokasta ja alkaa jännittää silleen hyvällä tavalla. Tein tosiaan varmaan joku kuukaus sitten aupair worldiin tunnukset ja siellä juttelin monien perheiden kanssa, jotkut otti muhun yhteyttä ja joillekin mä ite kirjottelin hakemuksia. Jotkut perheet vaikutti tosi mukavilta mut skypessä puhuessa aina ei sit vaan klikannu, eikä tullu sellasta fiilistä et ei hitto tonne mä haluun! Pari perhettä vaikutti tosi hyviltä ja oli hyvin lähellä etten lähtenyt Torinoon, Italiaan. Mun oma fiilis kuitenkin ratkas ja päätin että jatkan etsimistä. No reilu viikko sitten löysin yhden perheen ja olin ihan tajuttoman innoissani heidän profiilistaan heti alun alkaen ja kirjottelin samantien piitkän kirjeen perheelle. Viime viikonloppuna soittelin jo perheen isän kanssa ja tällä viikolla äidin kanssa. Eilen illalla jo sitten sainkin sähköpostiin aupair sopparin ja tänään on jo ekat tuttavuudet tulevilta kotihuudeilta löydetty. No mihinkä mä sitten lähen? Etelä-Saksaan, Baijerin osavaltioon, järven rannalle pienen pieneen kaupunkiin nimeltä Herrsching (luojalle kiitos näin helposta nimestä), vajaan tunnin matkan päähän Münchenistä.


Mm. tää Disneylinnan esikuvana toiminu linna löytyy Baijerista

Baijerin huudeja

Aupair worldin hakukriteereihin maita laitellessani ei mulla ollu oikeestaan mitään lempparimaita. Turkki nyt lähinnä siks että ois ollu kiva jäädä vielä hetkeks ja tätä kielitaitoo parannella. Muita maita miettiessä oli oikeesti aluks aika hankala miettii missä ois kaikista kivoin olla ja ois tehny mieli lätkästä vaan valintoihin koko Eurooppa pohjoista lukuunottamatta. Tästä huolimatta hetken mietiskelyn jälkeen alko maita tippumaan, esim. ranskankieliset maat mua ei kiinnosta sit ollenkaan, joten lähin alkuun helposti Espanjalla, Englannilla ja Italialla. Saksan kieli on ollu mulle joskus vähän kammotus, joten Saksaa en alkuun miettiny mitenkään vahvasti. Jonkun päivän mietinnän jälkeen lisäsin kuitenkin Saksankin mun listoille, onhan se mielenkiintonen maa ja ois huippuu päästä noita seutuja katteleen kun en oo koskaan missään lännessä tai keski-Euroopassa käynyt. Ja sieltähän se perhe sitten löyty!

München

München

Tultiin perheen kanssa tosi hyvin juttuun heti alkuviestittelyistä lähtien ja skypessä jutellessa tää tunne vaan vahvistu lisää. Oon tosi tyytyväinen että hyvistä vaihtoehdoista huolimatta kuuntelin omaa vaistoo ja maltoin oottaa sitä oikeimmalta tuntuvaa perhettä. Mulla ei itelläni ollu kauheen ehdottomia vaatimuksia perheen suhteen, joitakin lasten kasvatukseen liittyviä juttuja lähinnä, en halunnut sellaseen perheeseen missä koulupäivän jälkeenkin lapsilla on aikataulutettu elämä sen mukaan mitä kaikke pitää opiskella ja harjoitella. Näin esimerkkinä joissain vastaan tulleissa perheissä tosi pienillekin lapsille piti päivittäin opettaa tunti englantia ennen 'kouluun' lähtöä ja toinen koulupäivän jälkeen, minkä jälkeen tulis harrastaa tunti taidetta, tunti musiikkia ja vielä tunti vaiks päälläseisontaa ja mandariinikiinaa. Halusin siis sellaseen perheeseen missä lasten vapaa-aika on vapaa-aikaa tietty harrastuksineen muttei niin etta koulupäivä jatkuu vielä kotonakin. Toinen ja oikeestaan viiminen juttu oli et lapsia saa vähän käskeäkin eikä eletä ihan pellossa. Joissain perheissä oli vähän sellanen juttu et lapsia ei ois saanu oikeestaan käskee ollenkaan. Vähän ehkä turhan riskii meikäläiselle, koita siin sit pitää lapsista huolta jos niiltä ei saa kieltää mitään.

Herrsching

Tällä hetkellä fiilikset menee jossain jännittyneen ja epäuskoisen väliä. Paria kuukautta aiemmin en ois voinu kuvitellakaan löytäväni itteäni syyskuussa Saksasta! Välillä oon niin innoissani ja selailen vaan kaikkia internetsivustoja Saksaan liittyen ja oon liittynyt varmaan jo kaikkiin mahollisiin facebook-ryhmiin mitä voi Saksaan liittyen keksiä. Toisaalta mieli ei oo vielä niin innostunut kun mitä sillon vuosi sitten tänne Adanaan lähtiessä. Mä kuitenkin luulen sen johtuvan siitä että tää vapaaehtoistyö oli niin pitkän ajan haave ja tää au pair juttu tuli toisaalta aika äkkiä vaikka mä jo teinistä saakka oon au pairiks halunnutkin. Lisäks näin viimisten viikkojen ollessa täällä käsillä mieli on kans vahvasti vielä täällä. En osaa vielä innostua ihan 1000% uusista jutuista, vaikka ne siistejä tulee olemaankin, koska mun aika on täällä vielä kesken ja monta siistiä juttua tulee varmasti vielä täälläkin tapahtumaan. Syyskuun 9. päivän iltana mun lentokone nousee kohti Izmiriä missä odotan taas vaihteeks vajaat kuusi tuntia (!!!) seuraavaa lentoa Helsinkiin. Hyvä ettei itku päässy kun mun lentoaikataulun näin, siis ei voi olla enää yhtään pidempi odotusaika! Muutenkin veikkaan et toi viikko ilta tulee olee yhtä itkua, eikä sitä yhtään paranna se että istun yksinäni Izmirin lentokentällä koko yön ja itken silmät päästäni. Noh onneks mun kännykkäliittymä pelaa vielä lähtöpäivänä, voi sit vaik keskittyy siihen Saksaan lähtöön ja opetella saksaa. Latasin jo tänään parit appit sitä varten, mut voi tseesus mikä kieli! Siis jotkut sanat on ihan älyttömän pitkiä ja ennenkaikkee vaikeesti lausuttavia?! Ja joku viel sano et suomi on hankala kieli..

Herrsching

Mulla on nyt mietinnän alla että pidänkö mun Adana'dan blogin nyt vaan turkkiblogina vai vaihdanko vaan blogin nimen ja jatkan mun Saksan tarinat tänne vai pitäiskö tehä niille ihan oma bloginsa. Toisaalta ois kiva pitää blogit erillään, mutta toisaalta ahdistun itekin jos ihmisillä on useita eri blogeja ja varsinkin jos niitä tehään koko ajan uusia. Mut mitä mieltä te ootte? Ja hei, mä en kauheesti seuraa muita kun Turkkiin liittyviä blogeja muutamia mielenkiintosia muita ulkkisblogeja lukuunottamatta, mutta ykskään mun lukulistalla oleva blogi ei oo Saksasta. Nyt siis rakkaat lukijat linkkailkaapas mulle Saksaan liittyviä blogeja jos vaan sellasia tiedätte! :)

14 kommenttia:

  1. Saksaan! Ihan älyttömän siistiä! Mä jotenkin ajattelin, että kai sä nyt vielä olisit Turkkiin jääny, mutta hyvä, että sulle löyty just oikee perhe! Kuinka kauan sä kerkeet olla Suomessa ennen Saksaan lähtöö?:) Ootko ajatellut, että ootko menossa vielä Turkkiin takaisin jossain vaiheessa?
    Opiskelin yläasteella saksaa yhden syyslukukauden ja sitten luovutin...:D Ei ihan mikään helpoin kieli ja motivaatiokin tais mennä ekan kokeen jälkeen. Tosin on tää turkki mun mielestä vielä vaikeempaa, mutta motivaatioita riittää!

    Oi vitsi, niin siistiä! Tosi paljon tsemppejä näihin viimesiin viikkoihin Turkissa, ota nyt kaikki irti ja yritä olla miettimättä kotiinpaluuta. Tiedän, vaikeeta tottakai on lähtee ja jättää nyt se kaikki taakse. Sulla on kuitenkin jo uusia suunnitelmia, on huomattavasti ankeempaa vaan palata Suomeen tavallaan ilman tietoo tulevasta!

    Ja mun mielestä vois toimia ihan silleenkin, että vaihdat vaan tän blogin nimen ja jatkat tätä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi vinde kiitos kivasta pitkästä kommentista! Mä kerkeen olee Suomessa reilun viikon ennenkun taas jatkan matkaa :) Vaikka ihan satavarmana Turkkiin ikävöin kun tänne on jo niin hyvin jämähtäny tän vuoden aikana, mut oon sun kans ihan samaa mieltä et helpommin se varmaan menee kun pääsee heti uusien juttujen pariin eikä silleen että jäisin Suomeen ja oisin siellä samassa vanhassa.

      Mulla kans tuolla Saksassa luultavasti on mahikset tätä mun turkkia vähän ees muistella kun Saksassa on niin paljon turkkilaisia, pitää vaan löytää kaikki Münchenin turkkilaiset ;) Toivon silti et toi saksakin tarttuis, musta on aina kiva oppia uusia kieliä kun niistä kuitenkin on niin suuri hyöty!

      Mulla on suunnitelmissa tulla mun au pair vuoden aikana ainakin kerran Turkkiin lomailemaan ja ihan varmasti sit aupparoinnin jälkeenkin tänne tuun käymään jos en sit pidemmäks aikaa :) Adanasta on tullu niin sellanen tärkee paikka ja tietty mul on täällä paljon tärkeitä ihmisiä!

      Poista
  2. Oi mahtavaa!! Onnea uusiin kuvioihin :) Saksa on ihana maa. Olin just vuosi sitten Münchenissä ja katukuvassa on enemmän turkkilaisia kuin saksalaisia, joten aivan varmasti pääset puhumaan turkkia. Sinne vaan kahvittelemaan heidän kanssa. Mä oon lukenut 6 vuotta saksaa koulussa ja tykkäsin aina kielestä. Mun päähän Saksan kielioppi natsas, joten ei muuta kun uusia haasteita kohti :) Millainen perhe sua Saksassa odottaa? Minkä ikäiset lapset? Oma mielipiteeni on et jatka tätä blogia. Musta on aina kivempi lukea yhtä ja samaa, eikä et tehdään aina uusi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Minttu! Tosi kiva kuulla että oot siellä tykänny käydä :) Mulle koko paikka on ihan uus eli innolla ootan mitä kaikkee tulee vastaan. Toivotaan et toi Saksa tarttuis mullekin, jotkut sanat tuntuu olevan niin hurjan näkösiä vaan etten tiiä miten mun kieli taipuu :D Oon menossa siellä kuitenkin kielikurssille eli ihan itekseen sitä ei onneks tarvi opiskella. Mä kerron mun perheestä lisää myöhemmin jos siihen saan luvan :) En viitsi tänne blogin puolelle vielä siitä kauheesti kirjoittaa..

      Poista
  3. Mahtavaa, onnnittelut mielenkiintoisesta uudesta paikasta ja jannityksella taas odottelen kauniita kuviasi ja ihania juttuja!

    VastaaPoista
  4. Kuulostaa kyllä niin siisteiltä suunnitelmilta! Mua kiinnostais käydä just jossain tuollapäin ja yks tuttuni asuu Konstanzissa, niin ehkä vielä joku päivä..:) Duolingo ja Memrise on ihan kivoja, kun haluaa kieltä opetella, ainakin alkeita. Ite joskus laitoin ne puhelimelle, että ois turkkia opiskellu, mutta se on vähän jäänyt. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä hei kans latasin ton Duolingon mut kännykällä opetellessa mulla ei oikeen jaksa keskittyminen riittää, pitäis olla ihan kunnon kirja mistä opiskella.. Mut eipä noista appeistakaan haittaa oo! :)

      Poista
  5. Tosi siistiä!! Mä oisin sillä kannalla että jatkaisit tässä, vaikka vaihtaisit nimen tai jotain mutta jotenkin on kiva lukea reissuista samalla alustalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee joo mä nyt kans luulen et jatkan sit tässä, kätevämpäähän se kai on et on kaikki samassa kasassa! :)

      Poista
  6. Oi, jännää! Oletin että ilman muuta jotenkin jäät Turkkiin, mutta Saksa kuulostaa myös hienolta! SIellä kyllä turkkia pitäisi päästä puhumaan, niin paljon turkkilaisia siellä on.
    Odotan jo saksajuttujasi, toivottavasti jaksat käydä lukemassa vielä turkkiblogejakin sinne muutettua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon kyllä kovasti että saisin harjotusta sielläkin ettei tää kieli unohtuis ihan kokonaan! Mäkin pitkään olin vähän sen mukaan että täältä lähtö ei oo vaihtoehto mut siinä vaiheessa kun alko mahdollisuudet vähenee ni tajusin että haluun vielä nähä muitakin paikkoja eli loppupeleissä hyvä näin :) kiva kuulla että nekin kiinnostaa, mua vähän jo huolettikin et kaikkoaako kaikki mun lukijat uuden maan myötä, teidän muiden turkkiblogit toimii sit mun ikkunana tänne kun ite en täällä oo :)

      Poista
  7. Onnea tuleviin seikkailuihin! Munich on ihana! Itse olin au pairina kyseisessä kaupungissa 2009. Tällä hetkellä asustelen Turkin Antalyassa Tulen seuraamaan juttujasi innolla myös Baijerin puolelta. :)

    Annie

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Oi vitsit, kiva kuulla, toivottavasti pystyn näyttämään sit sullekin tuttuja maisemia sieltä :)

      Poista