sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Karataş

Meillä on Adanassa keskustan liepeillä iso järvi, pieniä eri puolilla kaupunkia seikkailevia jokia ja niiden lisäks iso joki joka virtaa erottaen Seyhanin ja Yüreğirin kaupunginosat toisistaan. Näin kesän tullen pikkujoissa näkee aina välillä jotain rohkeita janttereita ketkä on päättäny viilentää itteään välillä ihan oman hengenkin uhalla. Sinällään en nää joissa uiskentelussa mitään kauheen pahaa tai vaarallista, harmittavan suuri osa näistä prinssi rohkeista vaan sattuu olemaan uimataidottomia ja kuulemma yks jos toinenkin päättää päivänsä joka kesä joessa uidessaan. Osa niistä virtaa aika lepposaan tahtiin mut mitä isommaks joki muuttuu sitä kovempaa käy myös virtaus.



En oo ihan lämmenny tolle joessa uiskentelulle mut oon muutamaan otteeseen koittanu saada ihmisiä mun kans järvelle uimaan, mut kaikkien mielestä se on liian vaarallista. Oon huomannu tätä samaa ilmiötä ympäri Turkkia, enkä tajuu mistä tää idea järvien vaarallisuudesta on lähtösin. Joskus kerroin mun kielikoulun oppilaille Suomen tuhansista järvistä ja tyypit leuka lattias ihmetteli miten me voidaan uida järvissä, sehän on vaarallista???!?! No, seuraa ei siis mulle herunu järvireissuakaan ajatellen mut uimaan oli päästävä joten hyvällä myyntipuheella sain sentään seuraa rantareissulle meren ääreen. Hakan kumpaneineen on asunu täällä enemmän ja vähemmän vajaat kymmenen vuotta mut kukaan ei ollu kertaakaan käyny täällä merellä. Mikä vääryys! 





Torstaina siis mun meriseura lähti aamulla metsästämään oikeeta bussia (bussi 404 lähtee Taşköprültä) ja suuntas 50 min bussimatkan päähän Karataşiin meren rannalle. Mä kävin nopeesti vielä töissä kääntymässä ja menin sit muiden perässä aamupäivällä. Matka taittuu kätevästi julkisilla, opiskelija maksaa bussimatkasta 1 ₺ eli n. 0,30 € ja tavallinen tallaaja tuplasti. Hinnat ei siis päätä huimaa ja matkakin menee äkkiä peltomaisemia katellessa. 





Karataş oli söpö! Musta tuntuu että jokainen kaupunki täällä missä käyn on joko ihana tai söpö mut niin se vaan on. Olin aiemmin ajatellu et Karataş on vaan iso pelto missä on kolme kerrostaloa, yks marketti ja ranta. Mut olin niin väärässä. Siis ihana söpö pikkukaupunki! Koska tulin muiden perässä oli ne jo kerennyt käveleskellä ympäri kaupunkia ja mun tullessa ne oli jo kerenny uimaan asti ni mä en kerenny paljoo katuja kierrellä, ihan vähän vaan kun illalla suunnattiin syömään ja bussipysäkille. Bussi jätti mut siis aamupäivällä sopivasti rannan eteen ja ihan ensitöikseni vaihoin uikkarit päälle ja painuin uimaan. Bussista ulos astuessa iski samantien aito lomafiilis, ei ois todellakaan voinu kuvitella että on niin pienen matkan päässä kotoa. 





Karataş ei oo kuitenkaan mikään Alanya tai niinkun muut rantaunelmat, vaan enemmänkin koko kaupungista taitaa löytyä muutama pieni ranta mitkä ainakin noin keskellä viikkoa oli kivan rauhalliset. Viikonloppuna Karataşiin suuntaa kuulemma KAIKKI enkä yhtään epäile. Karataşin rannat on myös lapsiystävällisiä siinä mielessä ettei vesi syvene yhtäkkiä, vaan saa kävellä ihan hyvän matkaa et rupee kunnolla syvenemään. Allotkin oli sellaset sopivan maltilliset pienet, eikä mitään verrattuna esim Alanyan Kleopatra rannan kauheisiin aaltoihin. Me taidettiin viettää aikaa enemmän meressä kun rannalla loikoillen, tosin mun seuralaiset oli ottanu pienet nokoset aurinkotuoleissa ennen mun tuloa. Tästä johtuen myös kaikki muut porukasta palo paitsi minä valkoinen suomalainen!! 





Paitsi rantojen ja aaltojen koossa Karataş eros Alanyasta ulkkisten määrässä, melkeen kaikki oli siis turkkilaisia rentoilijoita, törmättiin yllätykseksi kyllä yhteen tyttöön äitinsä kanssa ketkä näytti niin eurooppalaisilta kun voi näyttää eikä ne turkkiakaan puhuneet. Ja koska paikka on paikallisten suosima näin myös pari ihmetyksen aihetta kun naiset täysissä varustuksissa huivit päässä paineli mennä veteen. Kyllä kai ne vaatteet painaa ihan hurjasti jos pitkien kaapujen kanssa uimaan menee? Yks nainen oli keksiny kevyemmän idean, sillä oli päällä sellanen muovinen kirkkaansininen kokopuku mistä näky tiukkaan kiristetyn hupun alta vaan kasvot. Mun mielestä ehkä hiiren verran överi mut varmaan sen kans oli sit mukavampi vedessä olla kun normivaatteilla. 



Muutaman tunnin uiskentelun jälkeen ruvettiin pakkaaman itteämme kasaan ja koitettiin ettii jotain ruokapaikkaa, lopulta löydettiin ihan ylihintanen rullakebupaikka missä työntekijät oli taas sitä luokkaa et mietin miten ne on ees saanu töitä. Kuuden jälkeen otettiin illan viiminen bussi takas Adanaan ja illalla maistukin uni sit oikeen hyvin. Karataş on kyl nyt päässy mun lempipaikkoihin Adanan hoodeilla, sinne on niin helppo ja halpa mennä että aattelin sinne lähtä jo ensviikolla uudestaan. Enskerralla meinaan kyllä kierrellä ja katella siellä muitakin paikkoja kun vaan rantaa ja merta, eli enskerralla sit kaupungista itestään enemmän!

6 kommenttia:

  1. Järvet on kuulema vaarallisia, koska niiden vesi ei ole suolaista, eikä siis kelluta:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh no nyt selvis sit sekin! :D meressa voi siis huoletta uida taidottomampikin kaveri :p

      Poista
  2. Näyttää kivalta paikalta, ihanaa kun ei olekaan liikaa turisteja tai muutenkaan ihmisiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä kiva käydä, ja varmasti tulee käytyä vielä monesti uudelleen! :)

      Poista
  3. Onpa kivan naköinen paikka, voisin kuvitella etta peittoaa Alanyan tms. paikat pahimpaan sesongin aikaan 10-0 :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon kyllä ihan samaa mieltä! Kaikkia palveluja saa kyllä vähän haeskella mutta noin lyhyillä reissuillahan riittää vähempikin. Kivan paikasta teki nimenomaan sen että pääs lomatunnelmiin niin lähellä kotia eikä ihmisiä ollut paljoa liikkellä :)

      Poista