lauantai 7. maaliskuuta 2015

Yliopistolla

Tänään hyppäsin yliopistolle menevän bussin kyytiin ja tapasin yliopistolla Kadirin kaverin Hakanin kenen kanssa tutustuttiin siis pari postausta aiemmalla Pozantin reissulla. Oltiin nähty kerran aiemminkin muttei muistaakseni sillon keretty paljon jutella koska oltiin sillon pitämässä Mervelle englannin tuntia Kadirin kanssa. Kadir pitää niitä tunteja vieläkin kieliopin osalta ja mun tehtäväks on jäänyt "keskustelutuntien" pitäminen, eli siis pääasiassa juoruillaan mut tehään se vaan englanniksi. Hakan halus liittyy mun ja Merven keskustelutunneille prepatakseen omaa puhumistaan vaikka opiskeleekin yliopistolla englanniks. Ideana oli tällä kertaa pitää ihan oikee tunti juoruilun sivussa, mutta Merven tuntien pitkittymisen takia ei keretty kolmistaan kauheesti syventyä mihinkään aiheeseen ennenkun mun pitikin sit jo juosta kielikoululle. Päädyttiin lopulta vaan hengailemaan ja ihastelemaan näitä näkymiä mitkä yliopistolta aukee järvelle ja Adanan rikkaammalle aluelle pohjoseen ;)




Musta on niin hassua että oon tutustunut näihin tyyppeihin Kadirin kautta. Hassua siks, että musta on niin hassua että ollaan Kadirinkin kanssa ihan normi kavereita vaikka periaatteessahan mä oon Kadirille myös 'työ'. Vaikka alunperin Kadir tutustuttikin mut Merven kanssa toisiimme englannin tuntien takia (ja niidenkin piti aluks kestää vaan sen yhen viikon kun harjoteltiin englannin koetta varten) ja Hakaninkin kanssa ollaan tunnettu vasta pari viikkoa sitten niin musta tuntuu silti kun oltais tunnettu jo paljon kauemmin. Tällä porukalla tavatessa on myös aina sellanen olo että lähtee ulos ihan tavallisten kavereiden kanssa. Musta ei tunnu mitenkään ulkopuoliselta eikä siltä että oisin ainoo ulkkis porukassa vaikka välillä turkiks käydyt keskustelut meneekin ihan ohi. Oon huomannut että joissakin porukoissa se ulkkiksen leiman pois pyyhkiminen on ihan mahoton tehtävä ja vaikka ihmiset ois kuinka mukavia ja ottais sut lämpimästi vastaan niin silti olo on aina vähän joukkoon kuulumaton. Mut noiden kolmen kanssa on ihana olla!




Näiden selfieiden ja kampuksella pyörimisen jälkeen lähdinkin kiireellä takasin keskustaan kielikoululle. Olin ensinnäkin vartin myöhässä ruuhkien takia ja töihin päästyäni kuulin että mun 'tunnin' kesto oliskin tänään vaan puoli tuntia. Mistä olin siis ollut hienosti jo vartin myöhässä.. Onneks mun tunnit on oikeen opettajan tuntien jälkeen pidettäviä ekstratunteja eikä näin ollen mun myöhästyminen hirveen paljoa haitannut. Kaiken kaikkiaan tää oli kauheen kiva perjantai vaikkei mitään kummempaa tullutkaan tehtyä. Huomaa miten hyvä seura ja nää ihanat säät (!!) vaikuttaa ihan yleiseen fiilikseen :) Kivaa viikonloppua kaikille!

2 kommenttia:

  1. Omg mitkä maisemat ihan sika ihanat!!! :) 😍Kauan muuten oot vielä Turkissa ja onks sielä kuinka lämmin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noi maisemat on kyllä ihan älyttömät, kelpais opiskella tollasii katellessa! Oon täällä vielä aika tasan tarkkaan puoli vuotta ja nyt on ollu reilu +20 päivisin :)!

      Poista