maanantai 24. marraskuuta 2014

Kotitehtävä

Moikka ja hyvää alkavaa viikkoa kaikille! Viimeviikko oli täällä kauheen kiva, tiistaina oltiin koko päivä kylillä ja kun palattiin töihin iltapäivällä niin täällä oli kaikkia ihania tyyppejä kakun ja ilmapallojen kanssa. En ollut kellekkään sanonut aiemmin että mulla on synttärit, joten oli aikamoinen yllätys kun joku ne oli kuitenkin muistanut. Loppuviikosta muu työporukka lähti Izmiriin johonkin kokoukseen joten mulla oli torstaista eteenpäin aika vapaata, aamulla hengasin hetken vaan tässä työpaikalla jos tänne ois joku tullut käymään ja iltapäivästä lähdin metsästämään mekkoa tällä viikolla oleviin häihin. Lauantaina oltiin yhdessä yhdistyksessä auttelemassa, tehtiin käsitöitä ja koristeltiin myyntiin meneviä koriste-esineitä. 

Sunnuntaina sen sijaan lähdin Kadirin kanssa käymään TEGVissä ja ensviikolla alotan siellä englannin opettamisen ja pääsen lukemaan satuja lapsille kahtena päivänä viikossa! Oon niin innoissani, vihdoin pääsen oikeesti tekemään jotain. TEGVissä on siis lapsille (1 lk.-8.lk) erilaisia kursseja ja sunnuntaina siellä käydessä rakastuin siihen paikkaan samantien. Ihana värikäs talo ja piha, parikymmentä lasta ja hurja meteli mikä niistä lapsista lähti haha. Oon valittanut Kadirille niin paljon siitä ettei mulla oo mitään tekemistä päivisin täällä työpaikalla kun meillä on täällä kaikista kursseista alkanut vasta maalauskurssi, eikä sekään oo päivittäin. Onneks Kadirilla oli jotain yhteyksiä TEGViin ja siellä toivotettiin mut tervetulleeks mukaan niiden toimintaan. Huippuu!

Viimeviikolla alotin myös valokuvauskurssin kulttuurikeskuksessa ja saatiin torstaina ensimmäiset kotiläksyt; kymmenen kuvaa. Koska ei ollut sen kummempaa tehtävänantoa tai rajotuksia mitä pitäis kuvata käytin tilaisuuden hyväks ja lähdin lähikaduille töistä lainattu Canon kourassa. Rakastan yli kaiken näitä värikkäitä taloja mitkä löytää heti kun poikkeaa tästä kotikadulta jollekkin pienemmälle kadulle. Oon siellä aiemmin käveleskellyt mutta tuntuu vähän hämärältä kuvailla siellä mitään pelkällä puhelimella. Ihan oikeella kameralla oli paljon kivempaa ja voi vinde miten muistu taas mieleen miten tykkäänkään ottaa kunnon kuvia, ei vaan pelkkiä puhelinräpsyjä Instagramia varten.  

Tässä nyt kuitenkin kotitehtävät, pari kuvaa liikaa mut kuka niitä laskee..















8 kommenttia:

  1. Voi vitsit kun ihania kuvia! Piti kattoo oikeen pariin kertaan kaikki läpi. :D Mahtavaa et oot päässy nyt vähitellen mukaan toimintaan, varsinkaan englantia ei voi koskaan opettaa liian vähän täällä Turkissa... Hirvee hinku Adanaan näitä sun postauksia lukiessa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Merve! <3 joo oon kyllä niin samaa mieltä, Adanassa ainakin puhutaan niin harvakseltaan englantia ettei varmaan ainakaan huono juttu oo et lapset jotain oppii ja toivottavast saa intoa sit opiskella lisää :) Tervetuloa tänne!! :)

      Poista
  2. Vautsi mita kuvia, aivan mielettömat varit ja tunnelma!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hurjasti!! :) kiva että tykkäätte!

      Poista
  3. Heippa. Nyt löysin tieni tänne blogiisi ja vietin hetken väriterapiassa työpäivän päätteeksi ja saunaa odotelessa. Tulen kyllä toistenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Kiva kun löysit, tervetuloa! :)

      Poista