lauantai 16. marraskuuta 2013

matka alkakoooon

Vaikka ajatus vapariksi lähtemisestä tuli jo kesä-/heinäkuussa, otin ensimmäisen kerran yhteyttä EVSän parissa työskenteleviin vasta elokuun 2013 lopulla koska tiesin ettei mulla ois mikään ihan kauhea hoppu asian kanssa ja epäilin ihmisten vielä viettelevän kesälomiaan niihin aikoihin.

Netistä ei ihan hirveitä määriä löydy tietoa EVSstä suomeksi, mutta CIMOn, Nuorisovaihdon ja Maailmalle.netin sivuilta löytyy suht kattavat kuvaukset toiminnasta. Tän lisäks olin lukenut suomalaisten EVS-vapareiden blogeja mistä löytyi hyvin sellaista tietoa mitä ei välttämättä virallisilta sivuilta löydy ja tietysti vapareiden omat kokemukset ja vinkit on ollu mulle tosi paljon hyödyksi. Pääosin siks mäkin alotin blogin kirjottamisen jo nyt vaikkei 100% varmuutta lähdölle ole. Toivon että EVSn kautta vapaaehtoishommiin lähtöä miettivät ja hakuprosessia parhaillaan läpikäyvät voisivat saada mun kokemuksista vinkkejä ja apuja :-)

Kaiken tiedonhaun ja vapariblogien lukemisten jälkeen otin siis ensimmäisen askeleen prosessin käynnistämiseksi, ja otin yhteyttä Suomen EVS ohjelma-asiantuntijaan kysyäkseni ohjelman hakuajoista, jotka oli mulle vähän epäselviä ja sainkin vastauksen varsin nopeasti. Tämän lisäksi kuultuaan ettei mulla ole vielä lähettävää tahoa, hän kertoi Kotkan nuorisotoimen olevan mukana EVS-toiminnassa ja että mun kannattaisi ottaa heihin yhteyttä asian tiimoilta.

EVS toimii siis siten, että vapaaehtoiseksi haluava itse etsii itselleen lähettävän tahon, jonka tehtävänä on vapaaehtoisen tukeminen jakson suunnittelussa ja on mukana sopimusten yms. tekemisessä vastaanottavan tahon kanssa. Lähettävän tahon löydyttyä vapaaehtoinen etsii pääasiassa itse itselleen vastaanottavan tahon EVS-tietokannasta, joka sen sijaan vastaa vapaaehtoisen tehtävistä kohdemaassa. Hakuprosessissa ollaan siis aika itsenäisesti liikkeellä varsinkin vastaanottavan tahon etsimisessä.

Näin siis tein, pistin viestiä Kotkan nuorisotoimen johtajalle ja pian sovittiinkin aika tapaamiselle jossa kerroin vähän itestäni, miksi mä oon kiinnostunut vapaaehtoistyöstä, millanen työ mua kiinnostais ja käytiin läpi myös prosessin etenemistä. Tapaamisessa puhuttiin pääasiassa englantia, koska mukana oli myös Kotkassa vapaaehtoisvuotta EVSn kautta viettävä ranskalainen tyttö jolta oon myöskin saanut tässä parin kuukauden aikana arvokkaita vinkkejä ja apuja mm. vastaanottavan tahon etsimisessä.
Oonkin huomannut eri linkkien kautta vapareiden olevan ihan mielettömän avuliaita ja aina valmiita auttamaan (niin no joo, eipä ehkä vapaaehtoistyöhön lähdekään ihmiset ketkä ei tällaisia ole, mutta kuitenkin!) vasta-alkajia. Kotkan oma ranskalainen vapari auttoi mua motivaatiokirjeen kanssa ja on ollut hyvänä henkisenä tukena, puolalainen vapari auttoi mua Instagramin kautta vastailemalla mun kysymyksiin, suomalainen EVS-vapari Heli on kanssa ahkerasti vastaillut mun kysymyksiin blogin kautta ja myöhemmin sain kokea myöskin turkkilaisen ex-vapaaehtoisen avuliaisuuden, mutta siitä vähän enemmän myöhemmässä vaiheessa!

Tapaamisen jälkeen alkoikin se kovin jännittävä osuus, eli projektin ja vastaanottavan tahon etsiminen. Olin tutkiskellut jonkun verran EVS-tietokantaa jossa siis vapaaehtoisprojektit ovat listattuna, ja mulla oli jo käsitys siitä minkälaisia projekteja on tarjolla ja mielikuva siitä minkälaisiin projekteihin haluan hakea. Maista mua kiinnosti eniten Turkki, Romania ja Armenia. Mulle oli alusta asti selvää se, etten lähde hakemaan sellaisiin projekteihin mihin mulla ei ole oikeesti mielenkiintoa vaikka projekti olisikin mun 'ykkösmaissa'. Se kun ei palvele ketään; kukaan tuskin jaksaa työskennellä vuotta projektissa mistä ei ole kiinnostunut, eikä projektikaan hyödy vapaaehtoisesta joka vääntäytyy työpaikalle hampaita kiristellen ja työn jälki on sen mukaista. Mulle vapaaehtoiseks lähteminen kun merkitsee justkin sitä että lähet tekemään sellasta työtä mihin uskot, mistä oot kiinnostunut ja motivoitunut tekemään, pääset kehittämään itseäs ja antamaan samalla itsestäs jotain eteenpäin.

EVS-tietokannan tutkimisen lisäksi tein englanninkielisen CV:n Europass -sivustolla(jota muuten suosittelen hyvinhyvin paljon!!) ja listasin asioita joita itestäni kerron motivaatiokirjeissä. En ite ollut ikinä oikeestaan kirjoittanut motivaatiokirjettä mihinkään, joten sen kanssa olin aluksi vähän hukassa. Millanen se on? Onneksi on Google, mistä etsimällä löytyi apuja ja pääsi näkemään minkälaisia asioita toiset ihmiset olivat motivaatiokirjeisiin kirjoittaneet.

EVS-tietokannasta itseä kiinnostavan projektin löydyttyä siis lähetetään projektin yhteyshenkilölle englanninkielinen CV (tai jos kohdemaan kielitaito löytyy niin vielä parempi!) ja motivaatiokirje.

Projektin etsimisen aloitin syyskuun lopulla ja sähköpostia kerkesin lähettää suunnilleen kolmeenkymmeneen paikkaan ennenkuin löysin oman projektini lokakuun viimeisinä päivinä. Kokemukset projektin löytämisestä ja valituksi tulemisesta vaihtelee vaparien kohdalla todella paljon. Puolalainen vapari kertoi tulleensa valituksi heti ensimmäiseen paikkaan yhteyttä otettuaan, toiset löytävät sopivan projektin lähettävän tahon kautta, jotkut kuulevat peruutuspaikoista, useat joutuvat lähettämään oikeasti monia kymmeniä hakemuksia ennenkuin vastaanottava taho löytyy.
EVS-tietokannasta kun löytyy myös projekteja joissa paikat on jo täytetty tai projekti ei juuri sillä hetkellä tarvitsekaan vapaaehtoista. Kaikista paikoista ei välttämättä edes vastata, jotkut projektit kun saavat monia kymmeniä hakemuksia päivittäin.

Yksi tosi tärkeä asia vapariksi hakemisessa siis onkin kärsivällisyys. Se, että jaksat kirjoittaa hakemuksen, jaksat odottaa vastausta ja negatiivisenkin vastauksen saatuasi jaksat jatkaa etsimistä ja kirjoittaa lisää hakemuksia etkä heitä hanskoja tiskiin.
Vinkkinä vapariksi tahtoville voisin sanoa, että kannattaa käyttää internetissä muitakin nettisivuja hyödykseen kuin vain ainoastaan EVS-tietokantaa projektia etsiessä, niissä voi törmätä peruutuspaikkoihin ja saada henkilökohtaisempaa kontaktia projekteihin ja niiden vetäjiin.

Liityin itse facebookissa muutamaan EVS-ryhmään ja jonkun aikaa sivuja seuraillessani rohkaistuin (epäröin ensin, koska inhoon sitä että mun fb tekemiset jakautuu mun kaverien sivuille enkä pidä siitä että kaikki voi nähdä mille sivuille kirjottelen ja mitä kirjottelen, koska fb kavereista mun hakeutumisesta vapaaehtoiseksi ei tiedä kun mun perhe ja ihan muutama kaveri) ja kirjoitin siis itsekin viestin EVS Turkeyn sivuille. Ilmoitin lähinnä itsestäni ja kerroin haluavani Turkkiin vapaaehtoiseksi.
Samana iltana sainkin muutamia kaveripyyntöjä ja viestejä turkkilaisilta jotka halusivat olla avuksi projektin etsimisessä. Kaveripyynnön kautta sain linkin (myöskin EVS-tietokannasta löytyvään) projektiin johon mun kuulemma kannattais hakea jos työnkuva kiinnostaa. Tutustuin projektiin ja innostuin samantien; projekti oli just sellanen mitä mä halusinkin tehdä!
Pari päivää tän jälkeen kirjotin motivaatiokirjeen kyseistä projektia varten ja pistin hakemukset vetämään sormet ja kaikki ristissä. Kahden yön päästä tästä kännykkä piippasi saapuneesta sähköpostista ja siitä se riemu sit repes, olin tervetullut heidän projektiin :-)

Tässä vaiheessa mun pitää mainita siitä avuliaasta turkkilaisesta ex-vaparista, kenestä puhuin aiemmin. Aloin juttelemaan tän tyypin kanssa siis tän mun fb -kirjotuksen takia samana iltana kun sen kirjotuksen tein. Muutaman juttelukerran jälkeen selvis että se on samasta kaupungista kotosin kun tää projekti mistä olin just innostunut ihan kauheesti. Olin luvannut auttaa tätä ex-vaparia englanninkielen kanssa ja tästä kiitollisena lupas mainita mut ystävälleen joka muuten siis työskentelee samassa organisaatiossa kun mihin olin just lähettänyt hakemukset! Toinen turkkilainen ex-vapari sen sijaan tarjoutu kääntämään yhen mun motivaatiokirjeistä turkiksi ja tekikin sen. Mun mielestä ihan mieletöntä ystävällisyyttä sellasta ihmistä kohtaan ketä et edes tunne, näille tyypeille oonkin ihan mielettömän kiitollinen :-)

Saatuani positiivisen vastauksen projektista otin yhteyttä mun yhteyshenkilöön Kotkan nuorisotoimessa ja nyt alkaa siis sopimusten ja rahoitushakemuksen tekeminen. Tällä hetkellä en oo ihan varma miten toi homma toimii, mutta tällä hetkellä lähettävä ja vastaanottava taho on yhteyksissä toisiinsa.
Maaliskuun 17. päivä on kuitenkin deadline, mihin mennessä viralliset paperit ja rahoitushakemus tulee olla kansallisella toimistolla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti